Zion's gate

Ihan uusi WordPress-sivusto

ד׳ במרחשון ה׳תשפ״ה / tiistai, marraskuu 5, 2024

Daavidin tähden historia

Daavidintähti

hepreaksi ‏מָגֵן דָּוִד‎, magen David eli kirjaimellisesti daavidinkilpi) on kahdesta päällekkäisestä kolmiosta koostuva, kuusisakaraisen tähden muotoinen kuvio. Daavidintähti on perinteisesti juutalaisuuden tunnus: se esiintyy muun muassa Israelin lipussa. Geometrisesti kuvio on kuusikanta eli heksagrammi.

Alkuperä

Daavidintähden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Arkeologisia todisteita sen käytöstä Palestiinassa kuningas Daavidin aikana tai paljon myöhemminkään ei ole. Kuusikannan sijaan vanhoissa juutalaisissa amuleteissa esiintyi usein viisikanta. Italialaiselta hautausmaalta on löytynyt daavidintähti juutalaisesta hautakivestä, joka voi olla peräisin 200-luvulta. Varhaisin juutalainen kirjallinen lähde, joka mainitsee tähden, on 1100-luvulta.[1] Myös eräs vuodelta 1307 peräisin oleva Tanakh-käsikirjoitus on koristeltu daavidintähdellä. Sitä käytettiin aluksi luultavasti synagogien koristeluun. Kirjaimellinen nimi daavidinkilpi juontuu tähden muodosta, jonka voidaan katsoa muodostavan suojelevan kilven. Heksagrammia ovat käyttäneet myös muut kulttuurit jo kauan ennen juutalaisia. Kasaarit, jotka kääntyivät juutalaisuuteen 700-luvulla, käyttivät heksagrammia omana tunnuksenaan. On väitetty, ettei kilpi viittaisikaan Raamatun Daavidiin, vaan kaani David el-Roihin, joka eli 1100-luvulla; hänen väitetään käyttäneen tähden muotoista kilpeä.

Vuonna 1354 Böömin kuningas Kaarle IV antoi Prahan juutalaisille punaisen lipun, jossa oli sekä daavidintähti että Salomon sinetti (viisikanta)[1]. Budapestin juutalaisten lippu puolestaan oli vuodesta 1460 alkaen kaksi daavidintähteä punaisella pohjalla. Ensimmäisessä hepreankielisessä rukouskirjassa, joka painettiin Prahassa vuonna 1512, on kannessa suuri daavidintähti. Vuonna 1648 juutalaiset saivat jälleen lipun tunnustuksena osallistumisesta kaupungin puolustukseen ruotsalaisia vastaan. Tässä lipussa oli punaisella pohjalla keltainen daavidintähti.

Juutalainen kansanperinne yhdistää kuvion Salomon kiveen tai Salomon sinettiin, joka oli kuningas Salomon käyttämä, paholaisia hallitseva taikavoimainen sinettisormus. Kuningas Daavidilla puolestaan oli perimätiedon mukaan taikakilpi, joka suojeli häntä vihollisilta. Ranskan vallankumousta seurasi Euroopassa syrjityille juutalaisille vapaampi kausi, ja he valitsivat daavidintähden kristittyjen ristiä vastaavaksi tunnukseksi. Eräs oletus tähden muodosta on seuraava: nimi Daavid koostuu heprean kielessä kolmesta merkistä, joista kaksi on dalet-kirjaimia. Daletin varhainen kirjoitusasu puolestaan muistutti kolmiota (samasta kirjaimesta kehittyi kreikan delta, Δ), joten kaksi kolmiota on saatettu liittää yhteen tähdeksi.

Jotkut ortodoksijuutalaiset eivät halua käyttää kuusikantaa sen okkultistisen käytön vuoksi. Se on kuitenkin tärkeä tunnus kabbalassa. Daavidintähti kaiverretaan usein juutalaisten hautakiviin. Muita juutalaisuuden varhaisia tunnuksia ovat šofar (pässinsarvi), lulav (palmunlehvä) ja menora (seitsenhaarainen kynttilänjalka). Daavidintähti on näitä kaikkia myöhäisempi.

Kansallissosialismi ja daavidintähti

Pääartikkeli: Keltainen daavidintähti

Kankainen daavidintähti. Jüdisches Museum Westfalen Dorstenissa Saksassa.

Natsit käyttivät daavidintähteä holokaustin aikana juutalaisten erottamiseen muusta väestöstä. 6. syyskuuta 1941 lähtien kaikkien saksalaisten valtaamilla alueilla asuvien yli 6-vuotiaiden juutalaisten oli käytettävä daavidintähteä ja sanaa Jude selvästi näkyvillä vaatteissaan. Ranskassa sana oli Juif, Alankomaissa Jood. Vallatussa Puolassa juutalaisten piti käyttää valkoista käsivarsinauhaa, jossa oli sininen daavidintähti. Myös keskitysleireillä juutalaisten vankien tunnuksena oli kahdesta kolmiosta muodostettu tähti.

Kerrotaan, että kun Tanskan juutalaisille asetettiin määräys tähden käytöstä, oli seuraavana päivänä koko Tanska sonnustautunut daavidintähteen natsien hämäämiseksi, mukaan lukien kuningas Kristian X. Näin tähdenkäyttöpakko jäi tehottomaksi, ja suurin osa Tanskan juutalaisväestöstä saatiin pelastettua Ruotsiin. Tarina on kuitenkin todennäköisesti vain kansantaru, ja esimerkiksi kuningatar Margareeta II on kiistänyt sen. Tarina on todennäköisesti peräisin Otto Premingerin ohjaamasta elokuvasta Exodus, jossa nuori, suhteellisen suojattua elämää holokaustin aikana elänyt Tanskan juutalainen tyttö kertoo Auschwitzissa Sonderkommandona ja natsien seksileluna olleelle pojalle tämän tarinan korostaakseen kuinka hyviä ihmisiä tanskalaiset ovat. Tieto on siis peräisin joko kirjailija Leon Urisin tai elokuvan käsikirjoittaja Dalton Trumbon kynästä.

Natsien tapa asettaa juutalaisille pukeutumismääräyksiä heidän erottamisekseen ei ollut mikään uusi ajatus, sillä samaa temppua on käytetty jo vuosisatoja.

Lähteet

  1. 1,0 1,1 Jacobs, Joseph & Blau, Ludwig: Magen Dawid Jewish Encyclopedia. Viitattu 10.11.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daavidin tähti.