Zion's gate

Ihan uusi WordPress-sivusto

י״ט בתמוז ה׳תשפ״ד / torstai, heinäkuu 25, 2024

Opetusta

OVI   JUMALAN SYDÄMEEN
Kirjoittanut:
Gabriel Hoffman
Suomentanut: ESMinä näin Jeesuksen tulevan minua kohti. Hän sanoi: Tule, Isällä on jotakin   erikoista sinua varten. Jännittyneenä seurasin Herraa ja Pelastajaani   Valtaistuinsaliin. Isä Jumala oli siellä kaikessa Hänen kirkkautensa   Majesteettisuudessa. Hän tervehti minua
hymyillen, ”poikani”, Hän sanoi, nyt on aika sinun valita   ”elämäsi” ja ”palvelutehtäväsi”.
”Todellako?” Minä vastasin iloisena ja hämmästyneenä. Oh, Isä! Tätä   päivää olen niin odottanut, valmistautunut siihen ja rukoillut sitä. Onko nyt   todella sen aika?Kyllä,  Minun poikani. Nyt on aika.   Mutta sinun tulee valita viisaasti, koska tämä tulee olemaan sinun ”koko   elämäsi työ”.

Silloin muistin, että Hän oli elämäni Herra. Mutta Isä, mikä on sinun tahtosi   minulle? Hän hymyili. Poikani, Minä olen valmistanut sinua palvelemaan minua   millä alueella tahansa. Valita on sinun. Totisesti Minä annan sinulle vapauden   valita kaikista niistä vaihtoehdoista, jotka olen valmistanut sinulle. Mikä   tahansa näistä miellyttää Minua, kunhan sinä vain olet uskollinen siinä,   miten sinä sitä KANNAT ULOS. Ymmärrätkö sinä?

Kyllä, Isä. Minä vastasin, silti vielä täysin mykkänä sanomaan enää yhtään   mitään lisää. Isä vei minut isolle kultaiselle ovelle ja johdatti minut sen   toiselle puolelle. Sieltä avautui käytävä, josta
menimme alaspäin vasemmalle. Käytävällä oli paljon erilaisia pöytiä, joista   jokaisessa oli omanlaisensa esine. Myös jokainen pöytä itsessään oli ovi,   joka ”veti” puoleensa hallitielle.

Minun rakas poikani, sanoi Isä, me menemme jokaiselle näistä pöydistä ja Minä   selittänyt sinulle palvelutehtävän lahjat ja kutsun, jonka ehkä tulet   valitsemaan. Minä vastaan jokaiseen kysymykseesi, joka sinulla saattaa olla.   Milloin tahansa voit valita jonkun näistä vaihtoehdoista ja poistua oikeasta   ovesta sinun palvelutehtävääsi ja Minun onneeni.

Kyllä Isä, minä olen valmis. Ensimmäinen pöytä oli peitetty kirkkaalla vihreällä   sametilla ja pöydällä oli öljypullo. Oven yläpuolella oli kirjoitettuna   ”PARANEMINEN”. Katsoin
kysymysmerkillisesti Isään. Tämä on paranemisen palvelutehtävä, Vihreä pöytä   edustaa paranemista ja elämää. Pullo taas on Pyhän Hengen paranemisen öljyä.   Tässä palvelutehtävässä, sinulla tulee olemaan voimaa koskettaa ihmisiä niin   hengen, sielun kuin ruumiinkin osalta ja tuoda Minun terveyteni monille.

Ajattelin itsekseni, ”tämäpä vasta olisi hienoa.” Oh, niitä   särkyneitä sydämiä ja sairaita ruumiita, joita minä voisin koskettaa. Tämän kautta   voisin tuoda kirkkauden Jeesukselle! Silti, joku sydämessäni nyki minua. Isä,   tämä olisi hienoa, mutta….

Mutta minulla on sellainen tunne, että Sinulla on jotakin vieläkin tärkeämpää   minulle. Hän hymyili ja johti minut seuraavalle pöydälle.
Kun me kävelimme seuraavalle pöydälle, minä huomioin miten matto näytti   kuluneelta PARANEMISEN oven edestä. Kysyin sitä Isältä. Hyvin monet ovat   valinneet tämän oven. Ne,

 

jotka   ovat olleet uskollisia, ovat tuoneet suurta kunnia Jumalan Valtakunnalle, ja   suuren mielihyvän Minulle. Sitten taas ne, jotka ovat käyttäneet väärin tätä   lahjaa, ovat tuoneet häpeää meille ja heille itselleen.

Seuraava pöytä oli tehty sähköisestä taivaansinisestä. Pöydällä lojui puinen   sauva. Oven yläpuolella luki ”IHMEET” loimuavin kirjaimin. Kun me   pysähdyimme tämän pöydän eteen, Isä puhui. Sininen edustaa Minun voimaani.   Pöydällä lojuu Elijah ´in sauva.
Tämän kanssa sinulla voi olla valtava voima ihmisen ja luonnon kanssa. Sinä   voit tehdä yliluonnollisia tekoja Minulle.

Elijah ´in sauva! Minä olin kauan ihaillut hänen voimaansa ja hänen suuria   tekojaan Jumalalle. Ja kuitenkin kaipaus sydämessäni ei ollut täytetty. Tämä   olisi valtavaa, Herrani, mutta jotenkin, minun sydämeni hakee jotakin   vieläkin syvempää ja kestävämpää. Minä ajattelin nähneeni välähdyksen Isäni   hyväksynnästä Hänen kasvoillaan, kun Hän sanoi, ”hyvä on, jatkammeko me   eteenpäin?

Minä nyökytin päätäni. Me menimme ympäri tämän käytävän kunnes minä en voinut   enää nähdä ovea, mistä me olimme tulleet sisälle. Seuraavaksi me tulimme   pöydälle, joka oli valkoista marmoria, joka oli kuin ammuttu mustan marmorin   lävitse. Oven yläpuolella oli ”PROFETIA” kirjoitettuna rohkeilla   painokirjaimilla puhtaalle valkoiselle taka-alueelle. Pöydällä oli pari   kulunutta sandaalia. Kun me pysähdyimme pöydän eteen, isä jälleen puhui.

Värit edustavat profetian luonnetta. Profeetta tarkasti asettaa eteen Totuuden   valon maailmassa, joka on pimentynyt valheista. Sandaalit kuuluvat Johannes Kastajalle.   Tässä palvelutyössä, sinusta tulee Minun oraakkelini niille, jotka ovat   maailmassa.

Profetia! Ajattelin mielessäni. Se olisi todella mahtavaa. Minä olen
aina halunnut puhua Jumalan sanoja. On niin paljon valheita menossa
ympäri maailmaa ja myöskin seurakunnassa. On olemassa todellinen
tarve todellisille profeetoille näinä viimeisinä
päivinä.

Silti, joku tökki sydämessäni, enkä ollut rauhassa. Oikeasti, se vain kasvoi   suuremmaksi. Isä nauroi taaskin hyväksyvästi.

Poikani, sinä olet viisas ajatuksissasi koskien näitä lahjoja. Ne ovat hyvin   voimakkaita ja voivat olla erittäin vaarallisia, jos niitä käytetään väärällä   sydämellä, on kuin kantaisit suurta sähköistä
syövyttävää virtajohtoa. Monet ovat käyttäneet näitä lahjoja hyvin ja ovat
päässeet sisälle ”Minun ilooni”, mutta liian monet ovat tuhonneet itsensä   ja toiset ympärillään, kun ovat väärinkäyttäneet näitä lahjoja. Kun sinä olet   valmis valitsemaan näistä, niin Minä teen
työtä sinussa ja sinun kauttasi, että niitä käytettäisiin oikein.

Kiitos Isä, mutta minä halajan jotakin paljon syvempää ja haluan päästä   lähemmäksi Sinun sydäntäsi.

Lähemmäksi Minun sydäntäni, poikani? Hyvä on, lähtekäämme sitten eteenpäin.   Kun me kuljimme edelleenkin alemmaksi käytävää pitkin, huomion kaksi asiaa. Ensimmäiseksi,   valo oli käymässä himmeämmäksi ja toiseksi, minä kuulin äänen thump – thump –
thum – thump kaukaisuudesta. Se kuulosti kuin rummulta ja vaikka ihmettelin   sitä, niin pidin suuni kiinni.

Seuraava   pöytä oi tehty kirkkaasta kiillotetusta pronssista. Pöydällä lojui hyvin   tehty trumpetti. Oven yläpuolella oli kirjoitettuna ”EVANKELIUMI”   kirjaimilla, melkein yhtä kirkkailla kuin aurinko.

Me pysähdyimme tämän pöydän eteen ja minä hiljaa odotin Isää, että
hän selittäisi tämän palvelutyön minulle. Hän alkoi puhua. Evankeliumin   palvelutehtävä on erittäin erikoinen Jumalan Valtakunnassa. Pronssi pöydässä   edustaa Minun tuomioitani
syntiä vastaan. Trumpetti sanansaattaja vie eteenpäin Hyvää uutista, että   Minun Poikani, Jeesus, kantoi tuomion ihmiskunnan puolesta. Kirkkaat   kirjaimet ovat pilkahdus Taivaallisesta
Valtakunnasta.

Minä mietiskelin näitä asioita hiljaisuudessa hetkisen. Se olisi niin suuri   ilo johtaa toisia Uuteen Elämään Jeesuksessa. On niin paljon kärsiviä   ihmisiä, jotka tarvitsevat Hyviä Uutisia. Herra Jeesus ja Isä ansaitsevat   paljon enemmän ihmisiä Valtaistuimen ympärille ylistämään sekä palvomaan   heitä. Eikö koko Taivaskin riemuitse joka kerta, kun syntinen tekee   parannuksen? Tiesin, että tämä työ toisi suuren ilon Isälle, mutta veto   sydämessä vain koveni suuremmaksi.

Oh Isä, tämä olisi suuremmoista, mutta minä koen, että sinulla silti on   jotakin enemmän minulle. Isä, voimme me lähteä?

Kyllä, poikani. Valinta on sinun. Lähtekäämme seuraavalle pöydälle.

Me kuljimme edelleenkin alemmaksi käytävällä ja tulimme pöydän luokse, joka   oli puhtaan valkoinen alabasteri. Pöydällä oli palanen kivitaulua ja liitua.   Oven yläpuolelle oli kirjoitettu ”OPETUS”.

Poikani, tämä on myös erittäin tärkeä palvelutehtävä Jumalan Valtakunnassa.   On niin paljon ihmisiä, jotka ovat äärimmäisessä hädässä koskien oikeaa   opetusta Minun totuudellisesta Sanastani; Sana, kuten se on kirjoitettuna   Raamattuun ja vastaavasti se,
mitä on tuotu esille päivä päivältä Valtaistuimelta. Valkoinen pöytä edustaa   puhdasta, oikeasti opetettua Sanaa. Kivitaulu ja liitu edustavat   instrumentteja opettajalla, joka opettaa Jumalan
asioita.

Tämä se on, ajattelin. Tätä varten minä tulin Raamattukouluun. Tiedän, että   Herra on laittanut opettajan lahjan minun sydämeeni. Ja, kuten Isä sanoi,   tällä on huutava tarve Kristuksen ruumiissa.

Olin juuri kertomassa Isälle, että tämä se on, mitä minä haluan, kun minä   taas koin nykimisen jopa kovempana kuin aikaisemmin sydämessäni. Katsoin alas   käytävää. Siellä oli pimeää, mutta
se näytti siltä kuin tämä rummutus tulisi siltä suunnalta. Eihän se minua   satuttaisi nähdä, mitä muuta Isällä oli tarjottavana.

Isä, tämä oli se, mitä itse ajattelin, että se olisi minua varten, mutta nyt   en ole enää siitä varma. Voimmeko me vielä kulkea pidemmälle?

Totta kai, poikani.

Kun me kuljimme, niin huomion sen, että valo himmeni jatkuvasti ja tämä   rummutuksen ääni oli vieläkin kovempana. Minä kysyin Isältä sitä.

Poikani, valot ovat himmeitä täällä, missä me menemme poispäin JULKISESTA PALVELUTYÖSTÄ.   Koskien tuota rummutusta, niin uskoisin, että on parempi, että sinä itse   löydät sen syyn, mikä se on.

Me kävelimme eteenpäin käytävää pitkin ja tulimme sen päähään. Siellä oli   kolme pöytää, kaksi toisella puolella ja yksi aivan LOPUSSA. Me pysähdyimme   pöydän eteen, joka oli oikealla
puolella. Se oli tehty puhtaasta hopeasta ja hohti, jopa tässä hämärässä   valossakin. Pöydällä oli pieni puinen risti. Oven yläpuolella oli   kirjoitettuna punaisella verellä kirjaimet ”RAKKAUS”.

Tämä on hyvin syvä palvelutehtävä, poikani. Hyvin harvat tulevat näin   pitkälle. Hopea edustaa puhdasta heijastusta rakkaudestani loisteesta. Risti   on symboli Jeesuksen kärsimyksistä,
demonstraatio äärimmäisestä rakkaudesta maailmaa kohtaan. Verellä kirjoitetut   kirjaimet ovat muistutus siitä, että Hän vuodatti verensä.

RAKKAUS? Minä kuiskasin. Tätä tämä sairas ja kipeä maailma tarvitsee niin   kovasti. On vain harvat, jotka todella rakastavat JUMALAN RAKKAUDELLA. Se   olisi suurenmoinen etuoikeus
kuljettaa Hänen rakkauttaan, sinne minne Hän sitä haluaa jakaa. Kuitenkin,   sydämeni halajaminen ei ollut vieläkään täytetty.

Me käännyimme poispäin nähdäksemme pöydän vasemmalla. Se oli tehty mustasta   ebenholtsista (tarkoittaa = pikimustaa puuta). Sillä lojui vain   yksinkertainen matto. Oven yläpuolelle oli kirjoitettuna
sanat ”ESIRUKOUS”.

Isä puhui nopeasti. Musta edustaa pimeyttä ja syvyyttä esirukouksessa.   Esirukouskopissa on pimeätä ja esirukouksessa on oltava halukas menemään   synnin syvyyteen pelastaakseen
hukkuva rukouksella. Rukousmatto on yksinkertainen väline esirukouksessa. On   olemassa hyvin harvoja esirukoilijoita, poikani. Harva ihminen antaa itsensä   käytettäväksi Minulle. He eivät
halveksi työtä joka näyttää siltä, kuin se ei olisi yhtään mitään, kun   kuitenkin totuus on, että se liikuttaa koko universumia.

Oh, Isä, voidakseni olla todellinen esirukoilija. Edustaa ihmisiä Sinun   edessäsi ja edustaa Sinua ihmisten edessä. Minä niin haluaisin voida seistä   muurinaukossa ja rukoilla sinun taakkojasi
maailmassa. Tiedän, että siitä ei saa mitään maailmallista tunnustusta. Mutta   minä olisin tyydytetty siitä, että tietäisin olevani yksi Sinun kosketuksesi   tässä maailmassa. Mutta, mikä on
minun lopullinen palvelutehtäväni?

Me kävelimme lyhyen matkan seistäksemme viimeisen pöydän edessä. Oli hyvin   vähän valoa ja rummutuslyönti oli erittäin kovaa. Pöytä oli puhdasta kultaa   ja loisti sisäistä valoa. Pöydällä oli pieni kultainen alttari, jossa paloi   suitsutus. Oven yläpuolelle oli kirjoitettuna, kultaisin kirjaimin   ”PALVELUTEHTÄVÄ JUMALALLE”.

Isä puhui hyvin hiljaa, kuulin juuri ja juuri Hänen äänensä, koska rummutus   oli niin kovalla. Poikani, tämä on palvelutehtävä, jonka hyvin harvat   valitsevat. Kulta edustaa jumalisuutta. Alttari seisoo Taivaallisessa   Temppelissä ja polttaa tuoksuvaa suitsutusta Minulle. Tämä palvelutehtävä ei   saa mitään maallista taikka inhimillistä tunnustusta. Maailma ja suurin osa   seurakuntaa voivat luulla, että sinä käytät aikasi turhuuteen. Tämä   palvelutehtävä
on palvelua yksinomaan Minulle, ei suorittaa mitään, taikka vaikuttaa maailmaan,   vaan olla Minun YLISTÄJÄNI, seuralaiseni ja ystäväni.

Isä seisoi siinä katsoen hiljaa ovea. Minä en nähnyt Hänen kasvojaan tässä   himmeässä valossa. Kysyin Häneltä: Isä, mikä on Sinun halusi?

Poikani, sinä olet vapaa valitsemaan minkä tahansa näistä palvelutehtävistä   ja Minä iloitse kaikista uskollisista palvelijoistani.

Minä seisoin siinä hiljaa ajatellen. Mitä minä todella halusin elämältäni? On   olemassa niin paljon tarpeita maailmassa ja seurakunnassa. Niin harvat ovat   uskollisia. Ja tiesin, että työntekijöitä on todella vähän. Ja kuitenkin, en   voinut saada pois sitä suurta kasvavaa halua sydämestäni, palvella Jumalaa? Eikä   mitään muuta; vain palvelua Hänelle. Kuinka moni muu ihminen olisi siellä   minun kanssani? Ymmärtäisikö minun perheeni
sitä? Mitäs minun seurakuntani?

Kun punnitsin näitä kaikkia, aloin ajattelemaan kuinka arvollinen Isä on   saadakseen ylistyksen ja palvonnan. Tämä nimenomainen tehtävä olisi meidän   taivaallinen aktiviteettimme, viitaten Ilmestyskirjaan. Kuinka moni alkaisi   tähän palvelutehtävään juuri NYT? Sitten ajattelin, mitä kaikkea Jeesus   onkaan tehnyt ristillä puolestani.

Mikä olisi suurempaa, mitä minä voisin tehdä elämälläni?

Kun Isä käänsi kasvonsa minuun, minä näin kyyneleitä valuvan alas Hänen   kasvoiltaan. Minä nopeasti ojensin käteni ja pyyhin kyyneleet pois Hänen   kasvoiltaan. Sitten vasta tajusin, mitä olin mennyt tekemään.

Isä, pyydän anteeksi. En tarkoittanut olla niin hävytön. Hän ojentautui minua   kohden ja halasi minua. Poikani, älä ole koskaan pahoillasi siitä, mitä sinä   teit. Sinä olet kuivanut Minun
kyyneleeni ja sinä tulet tekemään sen monta kertaa uudelleen tässä palvelutehtävässä.   Tässä maailmassa on niin paljon sitä, joka tuo Minulle kyyneleitä ja surua.   Vain harvat koskettavat
Minua ilon kyyneliin asti.

Isä avasi oven minulle ja ehdotti minua menemään sisälle. Kun menin sisälle,   ensimmäinen asia, joka pysäytti minut, olivat ne rummutusäänet. Silti   huoneessa oli hiljaista. Huomasin, että
ei ollutkaan kyse rummuista, vaan Isän sydämensä lyönneistä. Seuraavaksi näin   jonkun tulevan halaamaan minua. Tunsin Hänet vain katsomalla Häntä, että Hän   oli Jeesus.

Lämpimästi Hän sanoi, ihanaa nähdä sinua uudelleen täällä .No sinä olet   päättänyt valita palvelutyön Isälleni, niin kuin Minä ja monet muut suuret   ihmiset tässä huoneessa. Hitaasi, käänsin päätäni. Eenok, Aabraham, Mooses,   Joosua ja monet muut katsoivat
minua kasvoillaan tervetullut ilme.

Teidän kanssanne? Kaikkien teidän kanssanne? Minä kysyin hämmästyneenä!   Tietysti! Mitä sinä ajattelet, että Minä tein iankaikkisuudessa ennen maailman   luomista? Minä palvelin Isääni. Ja nyt, Minä olen niin iloinen, että sinä   tulet meidän joukkoomme, tähän suurenmoiseen tehtävään ja liittoon.

Jeesus kääntyi puoleeni, Hänen katseensa oli nyt vakavampi. On aika, että   Minä annan sinulle tämän suurenmoisen lahjan. Hänen kädessään oli kaunis   koristeltu kultainen avain. Olin
täydellisesti hämmentynyt.
Sitten Hän sanoi: Tämä on avain Jumalan Sydämeen. Tämä antaa sinulle   mahdollisuuden mennä sinne milloin ikinä sinä sitä haluat. Tämäpä on   ”Herran avain”. Hänen kodissaan, se sopii
kaikkiin oviin, minkä läpi joudutkin kulkemaan.

Koska sinä valitsit HÄNET ja palvelutyön HÄNELLE, sinulle annetaan myös ESIRUKOUS,   OPETUS, EVANKELIUMI, RAKKAUS ja kaikki muutkin palvelutyöt.

KOSKA KAIKKI SUURIMMAT LÖYTYVÄT AINA PIENIMMISTÄ!!!

Naiset jumalanpalveluksessa:

Voidellut palvelemaan, mahdollisuudet ryöstettynä

 

Howard Morgan, D. Min.

Suom. JPG

Naisten asema jumalanpalveluksessa on monia vuosisatoja vaivannut suurinta osaa seurakuntaa. Kuitenkin, kun palaamme juutalaisille juurillemme huomaamme, että todellinen Aabrahamin usko antaa sekä voitelun, että mahdollisuuden naisille täyttää heidän kutsumuksensa Jumalan valtakunnassa.

Kun seurakunta erosi juutalaisista juuristaan, se menetti ymmärryksenä Jumalan valtakunnasta ja toi tilalle pakanallisen ymmärryksen ns. pakanallisesta – auktoriteetista, josta Jeshua meitä varoitti ja kielsi hänen opetuslapsiaan omaksumasta/mukautumasta. Tämänlainen auktoriteetti on luonnoltaan sortava ja tukahduttava. Se haluaa pitää johdossa ja auktoriteetissa ne jotka, sotilaallisen voimansa, poliittisen statuksen tai rahallisen kapasiteetin avulla ovat ottaneet hallitsevat asematyhteiskunnassa. Jumalan valtakunta, kuten se on juutalaisissa kirjoituksissa tuotu esiin, on rakennettu taas aivan eri pohjalle. Suurimpia Jumalan valtakunnassa ovat ne, jotka palvelevat (Matt. 23:11). Ne, joille on annettu auktoriteetti seurakunnassa, ovat saanet sen palvellakseen Jumalan tarkoitusperiä niiden elämässä, jotka ovat heidän hoidossaan, eikä manipuloidakseen palvellakseen itsekkäitään tarkoitusperiään (Kol. 1:28). Kaikki mitä ei ole keskitetty Jumalan tarkoitusperiä varten, on keskitettynyt itseen. (Anything that is not centered on the purposes of God in another’s life is by definition centered on ”self.”)

Itsekeskeinen uskonto rakentaa omaa ”valtakuntaansa” Jumalan valtakunnan sijasta. Voit käyttää tätä konseptia, itsekeskeinen valtakunta vs. Messiaskeskeinen valtakunta, todella tarkkana mittanauhana kun tarkastelet motiveejasi, arvostelet modernin seurakuntien johtajien ja kirkkohistorian isien motiiveja. Jos seurakunta toiminnan perinteiset näkökannat, joista on nykyään tullut normeja, ovat rakenettu itsekeskesistä motiiveista, silloin meidän täytyy muuttaa ne toimintatavat ja teologiat jotka oikeuttavat sen.

Me olemme Jumalallisen mandaatin alla rakentamassa Jumalan valtakuntaa, emmekä suojaamassa mitään mikä kannattaa jotain toista ”valtakuntaa”.

valtakunnan johtajat ovat puetut auktoriteetilla, jotta he voivat tehdä sen mikä on tarpeellista auttaakseen niitä jotka heidän haltuun on jätetty kasvamaan ”täydelliseksi Messiaassa” (Kol. 1:28). Kaikki johtajat jotka harjoittavat Raamatullista uskoa ovat Jumalan voidellut vain ja ainoastaan yhdestä syystä, joka on varustaakseen pyhät siihen työhön johon heidät on kutsuttu (Ef.4:11-16). ”Pyhillä” viitataan kaikkiin, jotka uskovat Messiaaseen, mukaanlukien naisetkin. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palvelijat ovat kutsutut tehdäkseen kaikkensa auttaakseen naisten täyttämään heidän kutsunsa Herrassa, eikä peittää sitä!

Ennenkuin katsomme surullisen kuuluisia ”naiset vaietkoon seurakunnanssa” ja ”naiset oppikoot hiljaisuudessa” ja ”minä en salli naisen opettaa ja anastamaan vallan miehen yli, mutta olemaan hiljaa” -raamatunkohtia, katsotaan ensin sitä kokonaiskuvaa miten Jumala näkee, ja käyttää naisia rakentaakseen valtakuntaansa. Kun näemme koko tarinan, ymmärrämme mitä Paavali oikeastaan kirjoitti. Silloin voimme myös nähdä Jumala on tarkoittanut hänen voidellulle tyttärilleen.

Aloitetaan tarkastelu Raamatusta nähdäksemme, miten Jumala voiteli naisen ja antoi mahdollisuuden toimia. Nämä monet esimerkit ovat erittäin opettavia meille, kun haluamme palauttaa seurakunnan sen oikeille raamatullisille perustuksille ja naiset heidän raamatullisille palvelutehtävilleen.

Pyydän, että ymmärrät kun luet näitä raamatussa mainittuja pieniä koristekuvioita naisista, että me emme puhu vain uniikeista ja erityistä yksityishenkilöistä, vaan katsomme heitä hengellisinä tyyppeinä, jotka voivat heijastua yleisesti niissä naisissa, jotka vastaavat Herralle niin kuin nämä esimerkit tekivät. Jos me emme voi katsoa heitä tällä tavoin, näillä kertomuksilla ei ole voimaa vaikuttaa elämiimme tänään ja raamatun mukaiset Jumalan tarkoitusperät heissä liittyen meihin katoaa. He ovat ”esikuvia meille niistä jotka uskoivat, meille joille maailmojen loppukausi on tullut” (1 Kor. 10:11).

Ajattele:  Saarasta, Aabrahamin vaimosta, on kirjoitettu Hepr.kirjeen 11:luvun ”Uskon kunnialistassa”. Siinä kirjoittaa, ”Uskon kautta Saara sai voiman tulla raskaaksi ja hän synnytti lapsen, myöhäisellä iällään, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. (Hepr.11:11.) Kuinka luotettavana sinä pidät niitä lupauksia, joita Jumala on sinulle antanut? Kuten tämä Jumalan nainen, rehellisesti sanottuna, pidätkö Jumalaa uskollisena täyttääkseen hänen lupauksensa sinulle, vai etkö pidä? Kun Rebekka ymmärsi, että se oli Jumalan tahto hänelle mennä vieraaseen maahan ja naida täysin vieras mies, hän ei epäröinyt täyttääkseen Jumalan tahdon. Kun tämä nainen vakuuttui Jumalan tahdosta, hän ei viivytellyt siirroissaan, viivytteletkö sinä?

Mieti tätä Jochebedin, Mooseksen, Leevin ja Mirjamin äidin, uskoa ja viisautta. Sulkeakseen poikansa pieneen vedenpitämään arkkiin, jonka hän oli rakentanut, hän suunnitteli Faaraon tyttären löytävän ja Mirjamin ehdottaakseen häntä imettäjäksi omalle pojalleen. Tällä tavoin hän oli Hengen johdattamana aktiivisesti osallisena Mooseksen tärkeissä kehitysvuosissa, rakentamassa Mooseksen hengellistä perustaa tulevaisuuden suuruuden varalle. Voitko tehdä saman lapsellesi, minkä tämä Jumalan nainen teki lapselleen?

Jochebedin jumalalllinen vaikutus näkyy myös hänen tyttäressään Miriamin elämässä. Profeetta Miika maintsee hänet, yhtenä niistä joita Jumalan käytti ohjaamassa Israelia Exoduksen aikana (Miika 6:4). Ihmeellisen pelastumisen ja Faaraon armeijan kohtaaman Jumalan tuomion jälkeen, Miriam, josta raamattu käyttää erityisesti nimitystä profeetta, tuli Israelin historian ensimmäiseksi ylistyksen ja palvonnan johtajaksi, laulaen ja tanssien tambuurinin kanssa, johtaen naiset tanssimaan ja kansan ylistämään Herraa (2. Moos. 15:20-21).

Selofhadin tyttärien rohkeuden, voiman, ja uskon, Herran hyvyyteen ja oikeamielisyyteen, Jumalan laki, Toora, muutettiin. Jumala itse sanoi, että ”he puhuvat oikein”, kun he vaativat että naiset oikeudet sisällytettäisiin perintölakiin (4. Moos. 27:1-9). Ehkä he olivat ensimmäiset ”nais asianajajat” maailmassa? Kun näet epäoikeudenmukaisuutta, onko sinulla rohkeutta vastustaa sitä? Näillä viidellä naisella oli!

Rahab, nainen epäilyttvällä leimalla, (jotkut rabbit kutsuvat häntä pelkästään ”pubiemännäksi”) on myös mainittu Heprealaiskirjeen 11 luvun ”Uskon sankarien listassa”, ja on suoraa esisukua Davidille ja Jeesukselle. Hänellä oli suuri usko, viisaus, arvostelukyky ja rohkeus. Hän oli yksi niistä jotka pystyivät ”huomamaan ajan merkit” ja tunnisti, että aiemmin tuhoutumaton Jeriko oli tuhoutumassa.

Raahabin menneisyys ei ollut suuntaviitta hänen tulevaisuudelleen. Kun hän tuli uskoon, hän totteli ja sai palkintonsa. Millainen havaintokyky sinulla on ajan merkkien suhteen? Oletko valmis ottamaan ne riskit jotka Rahab otti? Piilottelisitko vakoojia?

Mieti Abigailin viisautta, ja Sheeban kuningattaren janoa viisauteen. Mieti myös Zarepathin viisautta, jonka kuuliaisuus profeetta Elian sanalle toi yliluonnollisen huolenpidon hänen talouteensa. Entä Hulda, toinen profeetta, jolta Joosia etsi viisautta ja opastusta, löytäessään Jumalan Lain, tai Hannan rukouksen intohimoa, hänen esirukouksensa ja tulevaisuuden omistautuminen ja uhraus toi Israelille suuren tuomarin ja profeetan, Samuelin.  Ei jätetä mainitsematta, kolme kuuluisinta naista Heprealaisista kirjoituksista. Ruut, Ester ja Debora. Ruut on pääesimerkki uskosta ja antautumisesta. Hänen vastauksensa Naomille: ”Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi.

Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät.” on kuuluisin sitaatoitu raamatunkohta koko Raamatusta. Se on vastaus meille kaikille, siihen kysymykseen jonka Jeesus esitti Pietarille, ”jätäkö sinäkin minut?”

Toinen kuuluisa sitaatti raamatusta kuuluu kauneus kuningattarelle, joka muuttui kansalliseksi pelastajaksi ja sankarittareksi, Esterille. Kun varman kuoleman edessä, astuessaan kuninkaan hoviin kutsumatta, hän sanoi uskossa ja rohkeudessa: ”…minä menen kuninkaan tykö, vaikka se on vastoin lakia; ja jos tuhoudun, niin tuhoudun.”

Debora oli profeetta, neuvonantaja, armeijan komentaja ja tuomari. Israelilainen kenraali Barak tiesi, että Jumalan voitelu on hänen elämänsä yllä, eikä suostunut menemään taisteluun ilman että Debora suostui mukaan. Esterin tavoin, Jumala käytti tätä naista pelastamaan koko kansan.

Nämä esimerkit vanhan testamentin naisista selkeästi osoittaa kuin Herran voiteli naiset, ja antoi heille mahdollisuuden palvelella Hänen tarkoitusperissään. Jumala ei muutu koskaan (Malakia 3:6)

Joten miksi Hän, tai jota seurakunnan apostoli väittää seuraavansa, nyt kieltää naisilta harjoittamasta heidän voideltua tehtäväänsä tai käyttää hyväkseen ne mahdollisuudet jotka Jumala heille antaa? Vastaus tietenkin on, että ei Hän eikä Paavali ole niin tehnyt. Uudessa testamentissa näemme naisten harjoittamassa heidän uskokaan ja armoituksiaan Jumalan antaessaan mahdollisuuden.

Ajattele näitä esimerkkejä. Nainen kaivolla oli evankelista (Joh. 4:29-30). Verenvuototautia kärsivällä naisella oli riittävästi uskoa ottaakseen voitelua suoraan Jeesuksen ruumista, ilman Hänen ohjaamistaan (Mark. 5:30-34).

Ristillä oli kolme naista (Joh. 19:25, 26) ja haudalla kaksi naista, jotka olivat ensimmäisiä näkemässä ylösnousseen Messiaan, ja ensimmäisten julistaessaan hyvät uutiset Hänen ylösnousemuksestaan (Matt. 28:1,10). Kolme naista saarnasi niin paljon evankeliumia, että Saul vainosi heitä (Apt. 8:3,4).

Evankelista Filipillä oli neljä tytärtä, jotka olivat profeettoja (Apt. 21:8-9).

Ylähuoneessa oli juutalaisia naisia (Apt. 1:14, 2:4) ja pakananainen Korneliuksen talossa (Apt. 10:24,27,44) vastaanottamassa Pyhän Hengen kasteen (Joel 2:28,29), tarkoituksena täyttää vastaanottajat voimalla palvelemaan (Apt. 1:8). Miksi Jumala antaisi naiselle voiman palvella ja sitten kieltäisi heiltä  mahdollisuuden siihen? He ei tekisi eikä tehnyt niin. Mutta epävarmat, pelokkaat ja petetyt naistenvihaajat tekevät niin. Puhtaassaapostolisessa alkuseurakunnassa naiset pystyivät harjoittamaan ja harjoittivat kaikkia hengellisiä lahjojaan! 1. Kor. 11:5 Paavali erityisesti huomattaa, että naiset rukoilevat ja profetoivat. Uuden testamentin naiset opettivat, rukoilivat ja profetoivat.

Room. 16:1 Foibe on kutsuttu, kreikkalaisen alkutekstin mukaan on diakonos- seurakunnan palvelija, diakoni. Tämä on maskuliininen substantiivi jota käytetään monessa kohtaa Uudessa Testamentissa kuvaamaan henkilöä joka palvelee seurakunnassa; evankelioi, profetoi, opettaa, rukoilee.  Näemme Priskilla ja Akylas, hänen miehensä, palvelemassa yhdessä, opettaen Apollosta kirjoituksista, valvoen seurakuntaa ja matkustaen ja auttaen Paavalia

palveluksessa (Apt. 18:1-8,26; Room. 16:3; 1 Kor. 16:19). Nämä eivät olleet tehtäviä, jotka hiljaa oleva nainen olisi pystynyt tekemään! Junia, nainen, jota Paavali kutsuu Room. 16:7, ja Fil. 4:2-3 hän mainitsee kaksi naista, Euodia ja Syntyke, joita hän  kutsuu ”työtovereiksi evankeliumin työssä”. Kuinka sinä voit tehdä evankeliumin työtä ja olla hiljaa?

 On päivänselvää,  että Jumala on täysin tarkoittanut naisten harjoittaa kaikkia lahjojaan ja voiteluitaan, joita Jumala on heille laskenut.

Tämän ollessa totta, miten Paavali käskee naisen 1 Kor. 14:34-35 olla hiljaa ja miksi naisen ei ole luvallista puhua seurakunnassa? Vastaus on yksinkertaisesti, että hän ei ole niin käskenyt. Hän vain sitaatoi väitteen hänelle tästä ja muista aiheista lähetetyistä kirjeistä (1. Kor 7:1).   Hän vastaa sitaattiin huutomerkillä jakeessa 36; Mitä? (te oikein puhutte!) Tuliko Jumalan Sana teistä? Vai tuliko se vain teille? (suluissa kirj. lisäys).

On hulluutta ajatella että hän lopettaisi kesken luvun ja olisi ristiriidassa kaiken edellä kirjoittamansa ja itse harjoittamansa kanssa. Ei ole naiselle häpeäksi opettaa seurakunnassa, koska hän itse ohjeisti naisia puhumaan seurakunnassa.  Koko sisältö tälle luvulle perustuu kielillä puhumiseen ja profetoimiseen, niin miesten kuin naisten. Uskon että kaikki vaikeudet, joita tämä teksti tuo esiin ovat pois pyyhitty kun nämä jakeet nähdään sitaatteina asiasta ,joka Paavalille on aiemmin lähetetty, niiden  taholta jotka olivat sidottuina epäraamatullisiin juutalaisiin traditioihin. Nämä traditiot (suullinen laki, jae 34) pitivät naisen hiljaisena synagoogassa ja oli niitä, jotka halusivat tuoda nämä traditiot myös alkuseurakunnan pariin. Käski Paavali 1. Tim. 2:12 todella seurakuntaa, niin, että naiset eivät saa opettaa.  Jos hän niin teki, miten hän voisi odottaa, että he uskovian voisivat täyttää suuren tehtävän? Jesus käski kaikkien ”mennä kaikkeen maailmaan ja opettamaan kansoja…”. Tällä tavoin siis, ne jotka profetoivat tekevät niin, että kaikki voivat oppia, on opetuksen  tärkein päämäärä on 1. Kor. 14:31. Näimme aikaisemmin että Paavali rohkaisi naisia profetoimaan. On kiinnostavaa huomata, että   Jeesuksen nuhde Iisebelille Ilmestyskirjassa (2:20) ei kieltänyt häntä opettamasta tai profetoimasta, vaan opettamasta ja profetoimasta väärin. Hän olisi helposti voinut käyttää tilaisuuden ja poistaa samalla tämän ristiriidan sanomalla: ”Iisebel, olet nainen, ole hiljaa! En  salli naisen opettaa ja profetoida seurakunnassani, sinun kuuluu olla hiljaa!” Jos naisten ei olisi annettu opettaa ja profetoida seurakunnassa, ei Tyatiran seurakunta olisi antanut hänen avata edes suutaan.    Seurakuntaa nuhdeltiin siitä, että hänen sallittiin viedä ihmiset harhateille, eikä siitä, että hänen sallittiin opettaa. Jakeessa 21 Herra antoi hänelle jopa mahdollisuuden tehdä parannus  hänen moraalittomuudestaan, ei profetoimisestaan tai opetuksestaan.   Tämä Iisebelin moraalittomuus Ilmestyskirjan 2 luvussa on sidoksissa suoraan 1 Tim. 2:12 opetukseen. Jos käytät aikaa ja käyt todella läpi 1 Tim. 2:12, huomaat, että Paavali ei kieltänyt naisia yleisesti opettamasta ja anastamasta auktoriteettia, vaan käsitteli

Gnostilaisuutta ja Gnostalaisia naisopettajia, jotka sotkivat seksuaalista moraalittomuutta gnostilaisiin oppeihin. Tässä vallitsee miestään, jakeessa käytetty kreikan kielen sana on authentien.  Tämä on ainut kohta missä sitä käytetään Uudessa testamentissa.  Normaalia auktoriteettia, vallitsevaa ilmaiseva sana on exousia. Tämä harvinanen verbi pitää sisällään ruokotonta seksuaalista kaikua. John Chrysostomin neljänneltä vuosisadalta oleva kommentaari kuvailee tätä verbiä sanoilla ”seksuaalinen vallattomuus”.  Paavali siis kielsi gnostilaisia naisopettajia sotkemasta heidän outoja oppejaan ja seksuaalista moraalittomuuttaan vietelläkseen seurakuntaa. Tämä on aivan sama mitä Jeesus teki Ilmestyskirjassa 2:20-24. Tämän asian tarkempaa tarkastelua varten suosittelen

Charles Trombleyn kirjaa, ” Kuka sanoi että Naiset eivät saa Opettaa”.  Läpi Raamatun me löydämme naisia joilla oli voimakkaita henkilökohtaisia ilmestyksiä ja palvelutehtäviä.

Seurakunnan historia on täynnä naistenvihaaja teologioita ja palvelijoita jotka, myös menestyksellisesti, ovat yrittäneet pienentää heidät muutamiaerikoispoikkeuksia lukuunottamatta. Mutta se on täysin väärin ja seurakunta on kärsinyt todella paljon tästä. YKsi monista demonien opeista, jonka seurakunta on niellyt on se, että naiset ovat miesten häiritsijöitä ja tämän takia Paavali halusi hiljentää heidät ja siirtää heidät heidän loppuelämikseen hengelliseen vankeuteen ja hedelmättömyyteen.  Kun me rohkeasti vastustamme näitä demonisia oppeja me löydämme itsemme keskeltä intensiivisiä hengellisiä taisteluja. Mutta voiton hedelmät tulevat olemaan taistelun arvoiset.

Kaikki naiset ovat osa Messiaan Ruumista ja ovat vapautetut palvelemaan Pyhän Hengen Voitelussa ja voivat käyttää kaikki ne ihanat mahdollisuudet, joita Jumala heille antaa rakentaakseen Hänen valtakuntaansa. Saatana tietää kuinka voimallisia naiset ovat,  Hengessä ja siksi se on yrittänyt ”hiljentää” ja pienentää heidät.   

 Mutta kun Jumala asettaa seurakuntansa uudelleen hänen juutalaisille   juurilleen, nämä Aabrahamin tyttäret ovat vapautetut tekemään suuren vahingon saatanan valtakuntaan. Aamen!

Jumalan muuttumaton suunnitelma maailmassa on opetuslapseuttaa miehiä ja naisia, jotka voivat periä Hänen valtakuntansa, ja jotka ovat valitut hallitsemaan ja elämään Hänen kanssaan. Voitelemalla Hänen omat lapsensa Hengellään ja antamalla heille tilaisuuden palvella, Jumalalla on mahdollista kouluttaa sellaisia ihmisiä.

Älkäämme, nyt kun olemme jo kolmannella kristillisellä vuosituhannella, estäkö ketään täyttämästä Jumalan tarkoitusperiä, vaan pikemminkin toimia yhdessä Hänen kanssaan nähdäkseen kaikkien tulevan täydelliseksi Jeshuassa Messiaassa.

Käännös J-P Gontjarov

 

 

 

 

 

Kysymys lain noudattamisesta

opetus Joshua Gontjarov

 

Tällaista tänään. En varmaan saanut kaikkea ajatusta oikein suomen kielellä tuohon, mutta saa koetella ja tutkia.

Matteuksen evankeliumin kohta 5:17, ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään”, on tulkittu yleisesti lähinnä ns. pakanakristillisyyden piirissä niin, että Jeshua tässä kohtaa sanoisi, että lakia (eli Tooraa) ei tarvitsisi, enää noudattaa. Jotta me ymmärtäisimme tämän tekstin niin kuin se on kirjoitettu, eikä niin kuin meille on se opetettu, tarkastelkaamme sitä hieman enemmän.

Matteuksen evankeliumi monien kirkkoisien kuten   kirkkoisä Papiakasen, sekä  kirkkoisä Clementin Aleksandriasta mukaan,  kirjoitti Matteus evankeliuminsa hepreaksi ja osin arameaksi.  Papiaksen mukaan Matteus otsikoi  Jeshuan opetukset tai puheet  evankeliumiinsa kreikasta käännettynä. Kuitenkin itse kirja puhuu myös paljon teoista.  Tämä ero selittyy sillä, että hepreankielinen sana DiVRei (דברי), eli puheet, juuri sana DaVaR(דבר) sisältää niin opetukset ja puheet, kuin myös niihin liittyvät teot. Kuitenkaan Matteus ei evankeliumissaan painota tekojen yksityiskohtia samalla tavalla kuin Markus tai Luukas, koska evankeliumissaan Matteus keskittyy enemmän opetuksen sisältöön ja niissä liittyviin tekoihin. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta Matteuksesta on se, että kirkkoisä Clementin Aleksandriasta mukaan Matteus oli lupauksen tehnyt nasiiri ja hän kiivaili Tooran puolesta (Apt. 21:20). Hän noudatti kosheria ja ollakseen loukkaamatta pakanoita hän söi vain kasvisruokaa. Matteuksen evankeliumi on yleensä ollut vaikeaselkoinen erityisesti niille, jotka eivät tunne juutalaista Raamatun tutkimukseen liittyvää tietämystä.

Tämän takia monet kristilliset tulkinnat Matteuksen evankeliumin opetuksista eivät kestä tarkempaa tutkiskelua ja pahimmassa tapauksessa ovat jopa harhaanjohtavia.

Matt.  5:17 tässä tulemmekin tähän otsikossa mainittuun Raamatun kohtaan. Kun luemme, että laki on täytetty, niin silloin ajattelemme, että se on loppu tai ohi, tai sitä ei silloin enää tarvita, ts. ajattelemme jotain negatiivista. Tämän on hyvin inhimillistä, mutta ei Raamatullista.

Niin Toora kuin juutalainen Raamatun opetuskulttuuri, ei tunnista käsitettä täyttää Toora. Tämä käsite on myöhäiskristillinen, ja sen juuret ovat korvausteologiassa. Sitä on käytetty mm. opetuksissa, joissa Jumala on korvannut juutalaiset kristityillä  Jumalan valittuna kansana. Toora kuitenkin tuntee käsitteen vaalia Tooraa ja mitätöidä Toora. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tooran vaaliminen (puolustaminen, tukeminen, ylläpitäminen) LeKaJeM (לקים) tarkoittaa sitä, että Toora, eli Jumalan antamat ohjeet pidetään arvossa ja Jumalisina, kun taas Tooran mitätöinti (tehdä tyhjäksi, tehdä tehottomaksi) LeVaTeL (לטבל) tarkoittaa sitä, että Tooraa ei pidetä arvossa, eikä jumalisena. Parhaiten Tooran mitätöinti tapahtuu silloin kun aletaan selittää Tooraa ihmisjärjen mukaan ja luodaan uusia sääntöjä ja selityksiä eri asioille, eikä eletä sen mukaan mitä on kirjoitettu, vaan noudatetaan ihmisjärjen luomia ajatusmalleja Jumalasta ja hänen opetuksestaan. Näistä voisin antaa monia esimerkkejä, niin rabbiinisesta juutalaisuudesta kuin nykyisestä kristillisyydestä, jo ihan sen varhaisimmista opetuksista. Tässä kohtaa meidän on hyvä muistaa mitä lukee 5. Moos. 4:2: ”Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne käskyjä, jotka minä teille annan.” Sekä 5. Moos. 12:32: ”Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois.” Nyt kun huomaamme, että Jumala itse kieltää Toorassa lisäämästä ja poistamasta Jumalan antamia käskyjä ja opetuksia, niin kuinka Jeshua Jumalan poikana voisi näin toimia? Eikö hän olisi silloin kapinallinen ja Isälleen häpeäksi? Onneksi hän ei ole, ja tämän toteaa Shaul (Paavali) kirjeessään Roomalaisille opetuksessaan laista luvussa 7. Sanatarkka käännös Matteuksen 5:17 Raamatun kohtaan olisi seuraavanlainen, ”Älkää kuvitelko, että minä olisin tullut mitätöimään Toora ja Profeettoja; Minä en ole tullut mitätöimään vaan puolustamaan.” Nyt kun me luemme ko. Raamatun kohdan oikein käännettynä, se on jopa suomalaiselle ei-juutalaisesta taustasta tulevalle henkilöllekin ymmärrettävässä muodossa.  Jumalan Sana, eli Toora on yksinkertainen, kirjoittaahan profeetta Jesaja (35:8), että on oleva pyhä tie, josta ei hullutkaan eksy. Ja sanoihan Jeshua itse (Joh. 14:6), että Hän itse on tie, totuus ja elämä. Hän, joka on Jumalan Sana, eli Toora lihassa.’

 

 

 

 

Pastori Michael Howard
14.4.2006 Hankasalmi
Raamatussa mainitut 12 päähenkivaltaa

1. Orjuuden henki (Room 8:15)
Spirit of bondage

– pelot (esim. pimeän pelko)
– Iisebelin luonne
– rikkinäisyys, itsetuhoajatukset
– hengellinen sokeus
– riippuvuudet
– himo
– kontrolli
– vankeus, kahleet (Room 7:23)

2. Pelkuruuden henki (2 Tim 1:7)
Spirit of fear

– murehtiminen (esim. huomisesta tai rahasta)
– ahdistus
– kuolemanpelko
– paniikkikohtaukset
– liiallinen alemmuudentunne
– hermostuneisuus
– kammot ja pelot (esim. ahtaanpaikan pelko)
– piina (esim. yölliset kauhukohtaukset, painajaiset)
– usein suora seuraus okkultismista!
– ihmiset jopa menehtyvät lopun aikana pelkoihinsa! (Luuk…)
– ylikriittisyys toisia kohtaan, toisten mustamaalaaminen, ”selkään puukottaminen”
– perfektionismi, liiallinen itsekriittisyys
– erakkous
– neuroosit
– hermoromahdus
– hermokivut, hermotulehdukset (voi johtua myös vitamiinien ja kivennäisaineiden puutteesta)
– dementoivat (=muistia heikentävät) tilat
– skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
-noituus, woodoo

3. Mykkä ja kuuro henki (Mark 9:23-27)
dumm and deaf spirit

– epilepsia
– hulluus, kuunvaihetauti
– kouristuskohtaukset
– itsensä runteleminen
– valittaminen, uikuttaminen
– veden pelko
– itsemurhahakuisuus

4. Murheen henki (Jes 61:3)
spirit of heaviness

– masennuksen henki
– murha, suru
– ei huolehdi ulkonäöstään, pukeutuu tylsästi / huonosti
– esim. raiskauksen uhrin on tunnustettava syntinsä ja tehtävä parannus, niin hän ei    tule kantamaan tapahtuneesta haavaa ja murhetta!
– toivottomuus, lannistuminen
– hylkäämisen tunne
– sikailu, syöminen, mässäily
– masennuksen henki ryövää meiltä ilon ja voiton
– aseita vapautumiseen: tanssi (2 San 6:14) ja riemuhuuto (Esra 3:11)
– uskovat ovat ylihengellisiä ja siksi masentuneita. Pitäisi olla ”tavallisia” ihmisiä ja tehdä iloa tuottavia asioita!

5. Heikkouden henki (Luuk 13:11)
spirit of infirmity

– kyyryselkäisyys
– hauraus, kykenemättömyys
– sairaus, joka toistuvasti tulee takaisin
– infektiokierre
– astma, heinänuha, nenän sivuonteloiden tulehdukset (eivät tietenkään aina)
– sairauden pelko altistaa heikkouden hengelle (esim. syövän pelko)

6. Kateuden henki (4. Moos 5:29-30)
spirit of jealousy
– luulevaisuuden henki, mustasukkaisuus
– juoruilu, ”selkään puukottaminen”
– viha, vihamielisyys, julmuus
– hamuaminen, himo (esim. luottokortin ylenmääräinen käyttö)
– vieroksunta, paheksunta toisia ihmisiä ja jopa Jumalaa kohtaan

7. Sekasorron henki (Jes 19:13)
perversive spirit

– perverssion henki
– saa aikaa hämmennystä (ei pysty vaeltamaan suoraan totuudessa vaan vesittää Jumalan absoluuttisen totuuden)
– vilpillinen kieli (San 15:4) (engl.käännös: vääristynyt kieli haavoittaa hengen.)
– saa näkemään kaiken päinvastoin kuin todellisuudessa asiat on
– turhaa puhetta, turhamaisuutta, hölynpölyä (San 23:33)
– himo (kuuluu myös tähän ryhmään)
– moraalittomuus
– seksuaaliset vääristymät, prostituutio
– itserakkaus
– Sekasorron henki on salakavala: se saa asian näyttämään ja kuulostamaan hyvältä ja        oikealta, vaikkei se ole.
– kapina, väärä opetus (Room 1:28-32)

8. Vainaja- ja tietäjähenki (Apt 16:16.) (3. Moos 19:31 )
familiar spirit

– tekeytyy valkeuden enkeliksi
– on tuttavallinen (käyttäytyy ja puhuu kuin sinä)
– ennustajat
– veden etsiminen varvulla (Hoos. 4:12)
– tietäjä, loitsija, taikuri
– noita, velho
– hypnotisointi
– meediot, spiritismi
– astrologia
– vatsasta puhuminen
– henkioppaat
– Paholainen voi parantaa, muttei voi antaa iloa ja rauhaa.

9. Haureuden henki (Hoos. 4:10-11)
spirit of hordem

– porttous, prostituutio
– riettaus
– aiheuttaa sekä fyysistä että hengellistä prostituutiota
– rakkaus maailmaa kohtaan (2 Tim. 4)
– rakkaus asemaa tai sosiaalista statusta kohtaan
– rakkaus rahaan, ruokaan, ruumiiseen

10. Ylpeyden henki (San.16:
spirit of haughtiness (pride spirit)

– ylpeä mieli (=ylpeä henki) käy lankeemuksen edellä
– ylpeä, pilkallinen, loukkaava
– ylimielinen
– rehentely, uhoava puhe
– uppiniskainen, niskuri, itsepäinen
– riitaisa
– omavanhurskas, ylpeä
– diktaattori, kontrolloiva, manipuloiva
– dominoiva, Iisebelin luonne
– Jumala vihaa eniten ylpeyden henkeä, sillä se oli Luciferin ensimmäinen synti!

11. Valheen henki (2 Aik. 18:22)
Lying spirit

– tuo voimakkaan harhan
– näyttää ja kuulostaa hyvältä
– turhan puhuminen, tekopyhyys, imartelu
– uskonnollisuus!
– uskonnollinen kiivaus
– tarut, taikausko
– turhat fantasiat

12. Antikristuksen henki (1 Joh 4:3)spirit of antichrist
– väärät Kristukset ovat henkiä
– eri asia kuin Antikristus, joka on henkilö
– vastustaa Jumalan Sanaa
– vastustaa Jeesuksen ihmisyyttä ja täydellistä voittoa ristillä
– tuo vääriä tapoja sovittaa synnit (esim. lapsikaste, konfirmaatio)
– sitoo ihmiset kirkkolakeihin ja tapoihin Raamatun vastaisesti
– hyökkää sellaisia henkilökohtaisia todistuksia vastaan, jotka kertovat Jeesuksen veren voimasta.

Susannan opetusta lag´ ba omerista

Lag´ba omer aika on meille messiaanisille erityinen tämä aika.  Pesahista Shavuottiinon kasvun, itsetutkiskelun ja uudistumisen aika. Näiden viidenkymmenen päivän aikana juutalaisten kuului laskea lyhteitä. Jeshua puhuu hyvistä lyhteistä ja huonoista lustelyhteistä,  jotka viimeisinä päivinä erotellaan puhtaasta hyvästä lyhteestä. Lag`ba omerin aikana juutalaisen perheen vanhemmat tutkivat sydämestään seitsemää eri asiaa. Ja miten Jeshua valo on näillä osa-alueilla näkynyt. Ja millaista kasvua ja kehitystä näillä osa-alueilla tulisi tapahtua. Lähdin itsekin tutkimaan näitä asioita itsessäni suhteessa perheeseeni lähimmäisiini ja Jumalaan. Rukoilin sitä,  että se voisi olla Herran puhe sydämelleni. Mitä nämä asiat hänen sydämellään tarkoittavat: Millaisia kysymyksiä ne herättivät?

Kuri: Herra on pyhä hän on korkein. Jeshua on totuus. Keskeistä on kuuliaisuus, kurinalaisuus Jumalan ohjeille ja neuvoille ja käskyille. Kuinka kuulolla olen? Onko minulla silmävoidetta nähdäkseni sen mitä Herra haluaa näyttää minusta, itsestäni ja muista? Onko minulla kurinalaisuutta toteuttaa tämä käsky? Seisonko linnakkeessa sota-asemissa silloinkin kun muut sotilaat ovat kaatuneet/ lähteneet? Miten kestävä olen rukouksessa ja valvomisessa. Jeshuan asioiden perille saattamisessa? Millaista kuria osoitan lapsiani kohtaan?

Lempeys, kiltteys hellyys: Jeshua on rakkaus. Miten osoitan tätä Jeshuan rakkautta lempeyttä ja kiltteyttä lähimmäisilleni ja itselleni?( 1. Joh. 4:9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa ja 1. Joh. 4:16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.1. Joh. 4:17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Olemmeko me tällaisia ?Rakastammeko ensin Herraa sitten lähimmäisiämme ja itseämme? 1. Joh. 5:3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; ja 2. Joh. 1:6 Ja tämä on rakkaus, että me vaellamme hänen käskyjensä mukaan. Tämä on käsky, että teidän, niin kuin olette alusta kuulleet, tulee siinä vaeltaa.) Matteus 22 37-39 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’. Vai olenko itsekäs omahyväinen itsekeskeinen julma ahne

Laupeus, sääli, anteeksianto : Jumala on laupias, pitkämielinen ja suuri armossa. ( Ps 25: 10 Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa ja Ps.32: 10 Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo) Hän on anteeksiantajista paras. (Room. 11:6   Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo. ja Ps. 103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. ) Miten hänen esimerkkinsä näkyy minun sydämessäni? Olenko minä antanut anteeksi olenko ollut laupias? Onko minun säälini laupeuteni murheeni Herran mielenmukaista oikeaa sääliä ja murhetta joka saa aikaan parannuksen. ( 2.Kor 7.10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.) Jumalan armosta me olemme myös niitä joita tänä hetkenä olemme (1. Kor. 15:10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.) Vai olenko katkera säälimätön

Nöyrtymys nöyryys: Olenko ylpeä vai nöyrä? Jes. 66:2 Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä ) Onko sydämeni nöyrä,  että Herra voi minulle asioitaan puhua. Ja onko sydämessäni nöyryyttä alistua Herran tahtoon. Otanko vastaan kuritusta Herralta ja lähimmäisiltäni. Entä miten palvelen muita onko minussa oikeanlaista nöyryyttä palvella muita? Jotta palvelemiseni voisi esimerkiksi. edistää Jumalan suunnitelman eteenpäin menoa muissa Ihmisissä .Vai olenko ylpeä.

Johtajuus:   Millaisia johtajia esimerkin näyttäjiä minä olen uskovasta? Millaista esimerkkiä näytän lapsilleni? Millainen äiti / Isä olen? Millainen perheenpää vaimo olen? Millainen esimerkki olen kanssaihmisilleni? Olenko johtanut ihmisiä Herran luo esim. esirukoilemalla, evankelioimalla yms. Millainen hengellinen johtaja olen? Miten johdan itseäni Jeshuassa eteenpäin palvelustehtävässäni? Olenko ollut maan suolana? Matt. 5:13 Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

Kestokyky kärsivällisyys kestävyys: Olenko sitkeä siinä minä Jumala on minulle antanut? Pidänkö siitä uskossa kiinni? Vienkö sitä hänessä eteenpäin? Olenko kärsivällinen ja odotan uskossa vastausta? Vai jos vastausta ei kuulu toiminko itse? Olenko kärsivällinen pitkämielinen lähimmäisiäni kohtaan?

Sidos side liimautuminen: Millainen suhde minulla on Jeshuaan? Tunnenko hänet vai tiedänkö hänet? Onko hän minulle ystävä vai tuttu? Vai onko hän sydämeni rakkaus? Onko sydämessäni epäjumalia syntiä minkä voisi heittää pois? Rakastanko häntä kuin morsian? Millainen suhde minulla on seurakuntaani? Miten sitoutunut olen? Miten rakkauteni näkyy seurakunnassa olenko sille omistautunut? Rukoilenko keskensäitä rakkautta yhteyttä? Miten vaalin sitä? Entä perheesi? Millainen on suhteesi aviopuolisoosi? Suhteesi lapsiisi?   1. Moos. 20:13 Mutta kun Jumala lähetti minut kulkemaan pois isäni kodista, sanoin minä hänelle: ’Osoita minulle se rakkaus, että, mihin paikkaan ikinä tulemmekin, sanot minusta: hän on minun veljeni’.”1. Piet. 4:8 Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä ”rakkaus peittää syntien paljouden Joel 2:16 Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.  ilm. 21:2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian,miehellensä kaunistettu.  Ilm. 22:17   Ja Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Siunaten Susanna Rissa

P.s lag´ba omer on aika laskettuna pesahista shavuottiin, eli pääsiäisestä helluntaihin.

 

 

 

Mekö, Jumalan armeija?

 

 

Herra näyttää meille olevaa ja tulevaa, olevaa jotta tietäisimme missä ajassa nyt kuljemme ja tulevaa jotta tietäisimme kuinka toimia kun asiat maailmassa muuttuvat.Uskovan ihmisen täytyy pitää itsensä henkisesti raittiina ja jatkuvan yhteyden Jumalaan avoimena.Monia uskovia koetellaan rajuinkin toimenpitein hengen maailmassa.  Muista silloin, mitä enemmän sinulta vaaditaan sitä enemmän sinulle tullaan uskomaan. Jumala ei säästänyt Poikaansakaan pelastaakseen ihmiskunnan, kuinka Hän sitten antaisi meidän asettaa ristin ja veren työ halpa-arvoiseksi, antaen meidän elää synnillisessä itsekkyydessämme.

Välittäen vain itsestämme vaikka ulkoisesti näytämme muille välittävämme heistä. Ihminen on kautta aikojen ollut naamioinnin mestari. Katsoessamme seurakuntia näemme niissä niin monia uskovia jotka vuosikymmeniä käyvät rukousjonoissa parantelemassa ikuisia vaivojaan. Haavoja, jotka eivät tunnu paranevan lukuisista rukouksista huolimatta. Kenestä luulet heidän todella välittävän?Miksi he edelleen ovat sairaita pyörien oman napansa ympärillä.

Emmekö me juuri tällaisella käytöksellä osoita Herran työn voimattomaksi kohdallamme? Minä parannan teidät ja teen teidät todella terveiksi, Hän lupaa. Kuitenkin ovat seurakunnat täynnä näitä jonottajia,  jotka aina uuden saarnaajaan saapuessa kaupunkiin, rynnistävät kilvan rukoiltavaksi niistä samoista vanhoista vaivoistaan.  Noista ikuisista syvistä haavoistaan,  joidenka todella ei halutakaan parantuvan? Jumalan työ ei voi mennä eteenpäin jos kaikki jatkuvasti hoitavat vain itseään.    Herra pyysi meitä kaikkia ennen uskoontuloamme laskemaan kukin omalla kohdallaan ne kustannukset joita se pitää sisällään olla Jumalan sotilas, ja sitten päättämään. Sotilaskin tietää sotaan mennessään olevansa koko ajan tulituksen vaarassa ja mahdollisuudesta menettää jopa henkensä tehtävää suorittaessaan.

Voiko siis meitä tänään kutsua Jumalan sotilaiksi? Miltä sinun mielestäsi sellainen armeija näyttää, jossa suurin osa sotilaista on jatkuvasti sairasjonossa ja toiset kuluttavat enemmän aikaa toistensa sättimiseen, kuin torjumaan vihollista. Ottaisitko sinä tämänkaltaisen armeijan suojelemaan itseäsi ja maatasi. Mitenkä luulet uskomattomien toimivan, nähdessään meidät jumalan armeijan tämän hetkisessä tilassaan?  He todella näkevät sivullisina meidän käytöksemme, arvioiden meidät sen mukaan. Koska tulee se aika jolloin vihdoinkin tajuamme oman paikkamme Jumalan armeijassa, ja alamme tehdä torjunta työtä vihollista vastaan yhdessä? Sekä alkaisimme totisesti käyttäytyä kuin Jumalan joukko-osasto ja kunnialla kantaa Hänen nimeään.Saatana ei koe meitä uhkana laisinkaan jos mielenlaatumme ei radikaalisesti muutu. Näettehän itsekin,  että sillä on laajat alueet ja verkostot ympäri maailmaa ja se vahvistaa linnoituksiaan jatkuvasti ja aivan oman Hengellisen leirimme ympärillä ja joskus jopa aivan leirin sisällä.

Herra itse lupasi lähettää meille Pyhän Hengen, Puolustajan, joka neuvoo ja opettaa meitä kaikessa! Olemmeko antautuneet Pyhän Hengen opetukselle ja neuvoille?  Onko Pyhä Henki komentajana hengellisen joukko-osastomme keskellä? Ei, sillä jos seurakuntien tila on tämä mikä se tänä aikana on, niin totisesti ei. Eikö olisi jo aika antaa Pyhän Hengen tulla ja ottaa valta seurakunnistamme kaikkialla? Muutoin ei yksikään meistä ole saavuttava sitä mikä luvattu on.

Olemme kuin Israelin heimo erämaassa, saamme kiertää kehää tällä aavikolla niin kauan kuin itse tahdomme. Ihmisen pahin vihollinen ihmiselle on hän, ihminen itse. Ja kun muistelet mitä kaikkea ihminen sisältää, riitaa, ahneutta, itsekkyyttä ja paljon kaikkea muuta, ei ole toivoakaan päästä tästä erämaasta pois jollemme kuole itsellemme ja haluillemme. Siispä ainoa mahdollisuutemme on nöyrtyä ja antaa Jeshuan ottaa sijaa itsessämme sekä avautua Pyhän Hengen opetusten alle. Aikaa ei enää ole kauan, katsokaa ajan merkkejä ja katsokaa viikunapuuta….

Pelottavaa, eikö totta?  Koska se oikein tapahtui, milloinka Jumala menetti pyhyytensä meidän ihmisten keskellä? Sillä Pyhänä Jumalana me emme tunnu Häntä pitävän.Kuuntelin tässä joitakin aikoja sitten, nuoren ”uskovan” neidin omaa todistusta Jumalan läheisyydestä omassa elämässään. Jeshua oli hänelle ”yläkerran Jesse” ja muukin käytös oli kovin itsekeskeistä eli omat halut ensisijalla.

Esirukousta hän alati pyysi miehen saamiseen tai muuten lähtee hakemaan sitä vaikka mistä, ongelmia oli vaikka muille jakaa ja hänen puolestaan rukoiltiin monen monituista kertaa. Ja monet ”uskovat” rukoilivat, tuhlaten aikaansa tyhjiin valuneisiin pyyhtöihin. Jumala on sanonut miten meidän tulee rukoilla ja mitä etsiä.

Etsikää ensin Taivasten valtakuntaa….. etsikää Jumalaa ja rukoilkaa Pyhässä Hengessä. Seurakunnat eivät opeta lampailleen tätä Jumalan Pyhyyttä. Ottakaa kengät jalastanne, sillä paikka jonne astutte, on Pyhä maa. Sen kaltaista oli kunnioitus Herraa kohden ennen muinoin? Ja kun kokoonnumme rukoilemaan Herran Jeshuan nimessä, on paikka silloin Pyhä. Hänhän sanoi olevansa silloin meidän keskellämme. Missä kaksi tahi kolme kokoontuu minun nimessäni jne…. Ei silloin rukoilla turhuuksia, ei omia himoja täyttäviä toiveita, vaan Pyhä Henki tietää mitä kukin meistä tarvitsee ja meidän tulee rukoilla Pyhän Hengen antamia Jumalalle mieluisia rukouksia.

Mihin kummaan se kadonnut meidän seurakunniltamme ja paimeniltamme joiden tulisi näyttää esimerkkiä ja opettaa lampaitaan. Monet sanovat minulle etten näe kokonaisuutta ja siksi puhun näin.Mutta minä sanon Teille kaikille, että vähäinenkin hapatus hapattaa koko taikinan, ja jos suola käy mauttomaksi niin mihin se enää kelpaa? Ei muuhun kuin pois heitettäväksi. Ja jos oikein muistelemme Herramme sanoja, olemme me muistaaksemme se elämän suola?

Seurakunnat ovat ajautuneet kauas pois, Jumalan suunnitelmista. Mutta siellä seurakunnissakin on pieni joukko, jäännös jolla vielä on totisen Jumalan todistus huulillaan ja Herran kunnioitus iskostettuna syvälle sydämen sopukoihin. Tämä jäännös elää vain kovin hiljaista ja yksinäistä elämää pienessä joukossa.  Näitä pieniä joukkoja on maailmassa vaikka kuinka monta ja toivon hartaasti että se aika koittaisi kun he kerääntyvät yhteen ja julistavat taas vanhan ajan rehellisen veren evankeliumin ja nostaisivat Jumalan kunnioituksen seurakunnissa sille kuuluvalle paikalleen. Niin valtavat aarteet mitkä saimme Herraltamme Hänen noustuaan takaisin taivaaseen. Pyhän Hengen, Jumalan Hengen opettajaksi, mutta katsokaa nyt mihin tilaan olemme itsemme saattaneet. Oletko huomannut kirkoissa erilaisia teematapahtumia, on taidenäyttelyä, sinkkunaisten ja sinkkumiesten tapaamisiltoja erilaisia harrastuksia.

Sitten taas vuorostaan, niin sanotuissa vapaissa suunnissa. Seurakuntatilaa vuokrataan vapaa-aikana erilaiseen toimintaan, esim. karate kurssilaisille aamupäivisin ja musiikin ja tanssin harrastajille niinä iltoina jolloin Hengellisiä kokouksia ei pidetä.

Näin kuulemma karsitaan ylimääräisiä menoja, mutta!

Eikö Jumalan huone, joksi se on rakennettu tai erotettu, eikö se ole Jumalan huone myös muinakin aikoina eikä vaan Hengellisten kokousten hetkellä? Missä ovat hengelliset portinvartijat?Tälläkin asialla on suuri merkitys Jumalan Pyhyyden tunnustamiseksi. Israelissa, vanhan liiton aikana oli Jumalan huone niin pyhä, että sinne ei päässeet kaikki. Vain papit pääsivät kaikkein pyhimpään. Nyt me, uudestisyntyneinä ja Jumalan papistona sallimme tiloissamme tapahtuvan erinäisiä asioita, eikö siis niin sanotusti seurakuntamme ”esipihat” olenkin nyt juuri pakanain tallaamia?

Jumala oli Pyhä silloin ja Hän Pyhä myös tänään. Jos me emme osoita Jumalan Pyhyyttä omassa vaelluksessamme, eivät uskomattomatkaan ota sanomaamme ja todistustamme vakavasti.Uskoa ei voi, eikä saa harrastella. Pääsy Jumalan seurakuntaan on vakava ja koko elämän täyteinen asia. Sisälle pääsy on kuolemattomuuden saavutus ja voitto Jumalan läheisyydessä iäisesti.Me pidämme sisällämme niin suuria salaisuuksia, ettei meillä ole varaa suhtautua Jumalan työhön yliolkaisesti ja tehdä sitä vain silloin kun se meille sopii. Muistakaa että meidän tulee kulkea Jumalan aikataulussa, ei omassamme.

Sitten Profeetat, miksi me edelleen kivitämme heitä?

Henkisesti manipuloiden ja väärin tulkiten ”Jumalan sanaa” me ajamme profeetat pois seurakunnistamme. Näin niistä ei ole haittaa sillä Profeetat todella näkevät piilotetunkin synnin ja julistavat mahdolliset tuomiot sen seurakunnan ylle missä vääryys tapahtuu. Totuus on se että paimenet pelkäävät profeettoja. Onnellinen se seurakunta jossa Profeetan virka on myös laskettu paimenen ylle.Sillä seurakunnalla on mahdollista saavuttaa se luvattu ja siinä seurakunnassa todellinen morsian kasvaa.  Siinä seurakunnassa ovat kasvun edellyttämät juuret vielä jäljellä, niitä ei ole opintuulissa katkottu. Ja ne juuret ovat Jumalassa ja seemiläisen alkuseurakunnallisuuden maaperässä.

Vai luuletteko todella Jumalan tehneen virheen valitessaan tämän määrätyn kansan itselleen? Meidän tuntemassamme raamatussa on monia puutteita, esim. monet Apokryfikirjat on jätetty huomiotta, miksi? Koska ne paljastavat näitä asioita mistä nyt kirjoitan.

Ne todistavat Leeviläisyyden pappeudesta, Juudan kuninkuudesta, kuin varmistaen tulevia tapahtumia joita Toorastakin löydämme. Mutta ne myös tuovat esiin paljon suurempia näköaloja siitä kuinka meidän tulisi uskovina toimia. Ne todistavat myös useassa kohden Jumalan pojan Jeshuan osuudesta juutalaisesta elämäntavasta vanhan liiton aikoihin. Meiltä vaaditaan paljon, sillä olemmehan pappeja, Jumalan itsensä asettamia. Alussa ”kristinusko” jopa kielsi Sanan kirjoittamisen kansan kielellä, pakanain hallitsemassa maailmassa luettiin raamattua latinaksi. Kukaan ei todellakaan tullut hullua hurskaammaksi, ja silloiset ihmisten asettamat papit tiesivät sen. Näin he hallitsivat kansaa, piilottamalla totuuden tavallisen ihmisen ymmärrykseltä. Sittemmin Sanaa käännettiin jo muillekin kielille, mutta näillä ihmisten asettamilla papeilla oli toinen yllätys taskussaan. Nyt vuorostaan poistettiin ne kirjoitukset teksteistä mitkä saisivat ihmiset kyseenalaistamaan heidän pappeutensa oikeutta. Saatana tuntuukin olevan jatkuvasti kuin askeleen edellä ja uskon sen johtuvan siitä,  että me emme ole valveutuneita ja vaadi saada tietää totuutta, emmekä tunne henkilökohtaisesti Pyhää Henkeä.

Antaisiko tämänkin asian tiedostaminen jo meille aiheen ja sysäyksen palata alkukirjoitusten ääreen ja juurillemme. Kohta Sana suljetaan uudelleen, ja vahvempien lukkojen taakse kuin aikaisemmin, suurin piirtein samoin kun suljettiin rautaesirippu Venäjän kansan ylle.  Kaikista Herran kokouspaikoista tehdään elokuvateattereita tai ylijäämävarastoja. Siksi on aika tutkia sitä nyt, ja säilyttää se sydämissä sekä puhua sitä uskovien sisarten ja veljien kesken.  Siksi tulisikin seurakuntien kokouksista jättää kaikki turha pois ja sisällyttää kaikki Jumalan sanalle. Pian tulee se aika, että sallittua onkin vain se turha höpinä ja taas itse totisen Sanan puhuminen laissa jopa kielletään.

Kysynkin taas sinulta toistamiseen!  Olemmeko siis sotilaita vaiko lapsia, jotka leikkivät sotaa, ymmärtämättä sen vakavaa todellisuutta? Muistakaa kuuntelijani se, että Saatana ei leiki!Se on vakavasti mukana ja sillä on kiire, sillä se tietää aikansa olevan rajatun ja se aika on kovaa vauhtia loppumassa. Saatte olla varmoja siitä, että sen panokset kovenevat ja se kerää joukkojaan yhä tiiviimmin tuhotakseen morsiamen ja yrittäen näin estää ne taivaalliset häät. Siinä ei saatana kuitenkaan tule onnistumaan, mutta meistä itsestämme on kiinni se, minkälaisessa kunnossa morsian on Yljän saapuessa sitä noutamaan.

Kun luen alkuseurakunnan ajasta kertovia kirjoituksia, huomaan niissä sen Pyhyyden arvostamisen ja sen vakavuuden jolla uskovat ottivat tehtävät vastaan ja niissä olevat kehotukset. Heidän joukossaan ei ollut yhtään puutteenalaista, he toivat kaikki apostolien jalkojen juureen ja kaikille jaettiin sen mukaan mitä kukin perhekunta tarvitsi. He pitivät huolen toisistaan, erimielisyyksistään huolimatta he arvostivat toistensa uskon varmuutta ja heidän välillään hallitsi keskinäinen rakkaus Jeshuaan.

Mutta Herran tulemuksen viipyessä ja taivaallisen odotuksen pitkittyessä, he lamaantuivat. Jotkut erosivat joukosta perustaen omia näkemyksiään omaavia suuntauksia, näin asettaen riitaisuuksia välilleen. Nämä opinsuuntaukset ovat kirouksenamme tänäkin päivänä ja uskon Jeshuan toivovan meidän kaikkien palaavan siihen ensimmäiseen rakkauteen, siihen alkuun ja juurillemme. Saatanan tarkoitus alun alkaenkin oli saada tämä silloinen uskovien joukko hajalleen, sillä ollessaan erossa toisistaan ja yhtenäisessä mielen kanssakäymisestä täysin ulkopuolisina, ei heistä ole vaaraa ja vastusta sen suunnitelmille.

Saatana pelkää uskovaisten todellista yhteyttä!  Meidän tuleekin vahvasti rukoilla että profeetat, paimenet, ovenvartijat ja ne,  jotka Herra asettaa aarrekammionsa valvojiksi löytäisivät ne oikeat paikkansa eri seurakunnissa.

Sillä samaan taivaaseenhan me olemme menossa, eikö totta? Kuinka osaisimme elää siellä sovussa jos emme kykene siihen täälläkään? Miksi kaikki tämä maailmallinen kaaos täytyy käydä läpi?Oletko koskaan ajatellut miksi me olemme täällä? Miksi ei Jumala suuressa viisaudessaan asettanut meitä heti taivaallisiin? Luulen itse, että tämä aika jona asutamme tätä maa planeettaamme, on se aika jolloin olemme täällä koulussa, oppimassa, sitä tehtävää varten joka meille kullekin osoitetaan taivaassa.

Herra itse sanoo meidän hallitsevan Hänen kanssaan, että istumme Hänen kanssaan valtaistuimilla. Jos tehtävämme on kuninkaallinen, eikö silloin kannattaisi oppia nöyrästi meille tarkoitetut asiat ja kiittää ilolla siitä että Hän katsoi meidät arvollisiksi tähän tehtävään. Ja jos otamme sen vakavasti vastaan, emme voi epäonnistua sillä meille on annettu paras ja arvollisin opettaja, Pyhä Henki! Itsellänikin on tästä asiasta paljon opittavaa ja saan tehdä sen asian eteen kovasti työtä, Jumalan soturina oleminen ei ole helppoa. Siinä on opittava antamaan itsensä sataprosenttisena uhrina Jumalan käsiin ja suostuttava siihen muokkaukseen minkä Hän parhaaksi kenenkin kohdalla näkee.

Se,  että ihminen uudesti syntyy, on suurin asian jokaisen yksilön kohdalla. Silloin me pääsemme tähän taivaalliseen kouluun ja opetus alkaa. Ja kuten huomaat, meistä ovat monet jääneet luokalleen tuhottomia kertoja ja ikäväkseni on myös huomata joidenkin, omatahtoisesti jättäneen koulun kesken. Tämä on kilpailua josta Paavali puhuu, kurottautuminen sitä voitonseppelettä kohden. Monet liukenevat pois, pelosta tämän maailman myrskyjen ja tuhon keskellä.  Mutta muistattehan Jeshuan veneessä opetuslastensa kanssa.  Meri pauhasi ja myrsky löi suuria laineita kohti venettä.  He kaikki pelkäsivät ja herättivät Herran. Jeshua nousi ja nuhteli tuulta ja samalla meri tyyntyi. Me olemme veneessä nyt, Herran kanssa, ja vaikka Herra on hiljaa, ei meillä ole mitään pelättävää, Hän on siinä meidän kanssamme. Meidän tulee vain uskoa ja toimia edelleen, myrskyistä huolimatta.  Heti jos aallot tulevat liian suureksi, ja meitä alkaa pelottaa, niin olen aivan varma että Herra nousee ja nuhtelee sitä tuulta joka horjuttaa juuri silloin pahiten mielenrauhaamme. Uskon myös, että silloin kun opimme nojautumaan Jumalaan, Hänen sanaansa oikealla tavalla, me tulemme saamaan sen rauhan jonka Hän meille lupaa.

Minun rauhani, sen Minä annan teille, en minä anna teille niin kuin maailma antaa…..Tämä on myös yksi niistä kallisarvoisista lupauksista joka auttaa meitä eteenpäin tässä kilpajuoksussa. Mutta muistakaa, että ette juokse yksin, sisaria veljiä on ympärillänne tavoitellen samaa kuin sinä itse. Jos olet huomannut katsoessasi dokumentteja sotatilanteista, niistä missä joukko sotilaita juoksee tulituksessa? Jos toveri kaatuu, silloin lähinnä oleva nostaa ja yrittää parhaansa mukaan auttaa tätä pois pahimmasta tulituksesta.  Samoin myös muut ympärillä olevat sotilaat tulevat auttajan ja autettavan suojaksi, näin yrittäen turvata heitä joutumasta maalitauluksi.  Kaikki auttavat toisiaan juuri siten kun heidät on koulutettu, heidät on opetettu toimimaan saumattomasti.  Tätä varten meitäkin koulutetaan Jumalan koulussa, Herran omaksi armeijaksi niin että myös meidän työmme evankeliumin toimessa olisi saumatonta.  Me emme voi toimia Jumalan työsaralla yksin, me tarvitsemme toisiamme.

Jokainen jäsen on tärkeä, niin kuin kehossammekin, ihminen jolta puuttuu jokin osa tietää varmasti miltä se tuntuu. Jos sinulta puuttuvat kädet, on jonkun syötettävä sinua jos taas jalat, tarvitset apua liikkumiseen. Me jäsenet Jeshuan ruumiissa, me täydennämme toisiamme.  Myös siksi tämä Jumalan koulu on tärkeää, että oppisimme tuntemaan ne sisaret ja veljet jotka totisin mielin kulkevat Herrassa. Monia susia,  jotka ovat lammasten vaatteissa, on lähetetty joukkoomme, vakoilemaan sitä vapautta joka meillä on Herrassa.  Kuinka me oppisimme tuntemaan heidät jos emme kävisi tätä kouluamme Pyhän Hengen johdatuksessa.

Jos katselet ympärillesi siinä Hengen maailmassa,  joka meille esitetään, ihmisten toimesta. Kaikki on muuttunut, kaikki se alkuperäinen uskon mitta on kuin kadonnut jonnekin. He ovat totisesti muuttaneet ajat ja lain. Yksi selvä esimerkki omasta mielestäni on jo Sapatin mitätöiminen, muuttaen tuon Jumalan säätämän ikuisen säädöksen sunnuntaiksi. Herra sanoi itse sanassaan. 2 moos. 13 -17. Hän itse julisti Sapatin olevan pyhä.  Hänen Sapattinsa, Hänen lepopäivänsä joka meidän tuli pyhittää. Ikuinen säädös sukupolvelta sukupolveen, se on merkki, ikuinen merkki. Herra toistaa, Hänen ja Israelin välillä.  Ja me olemme Israel, uudesti syntynyt jäännös ja juurilleen palannut kansa Herransa eteen.  Monet kirkkoisät kammoavat Sapatin pitämistä, heille sunnuntai on kirkon pyhä päivä.Miksi Jumalan selvät käskyt poistetaan lampaiden edestä ja heille syötetään sitä ruohoa jonka nuo papit ovat kuivattaneet, tuore ruoho se alkuperäinen ja juurista voimaa imevä varsi on nyhdetty irti ja sitten kuivattuna ja muunneltuna syötetään näille onnettomille.

Herra itse veisi meidät laitumille, niille avarille paikoille josta itse saisimme löytää syötävää ja ohjaisi meitä todellisten lähteiden ääreen. Siksi onkin erityisen tärkeää löytää ne oikeat sisaret ja veljet, että meitä jotka jo olemme osanneet palata juurillemme, ei enää nyhdettäisi takaisin vääriin aitauksiin. Lopun ajat ovat käsillä, emme tiedä aikaa emmekä hetkeä, mutta me voimme lukea merkkejä, niitä ajan merkkejä jotka ennustavat Herramme paluuta. Siveettömyys on huipussaan, seksi, sodomia ja kaikkinaiset irstaudet täyttävät jokapäiväistä elämää, jopa niin näkyvästi ettei ihmiset edes huomaa sen haittaavia vaikutuksia ihmiskunnalle.  Se mikä ennen oli kauhistus, on tänään kunnia, ja sille hurrataan.  Herra sanookin että Hän ihmettelee löytääkö Hän yhtäkään joka kauhistuu tätä kaikkea, löytääkö yhtäkään jolla olisi uskoa silloin kun Hän palaa?  Ihmettelenpä itsekin, sillä Sanassa sanotaan että sinapinsiemenen verralla uskoa siirretään vuoria, niin mikä on silloin meidän uskomme mitta?Mitä me pystymme siirtämään tällä uskollamme, kuinka vahvasti taistelemaan sen avulla.  Emme paljoakaan, mutta siksi meillä on toinen toisemme, että uskomme yhdessä vahvistuisi ja saavuttaisi sen mitan minkä se tarvitsee ihmeiden tapahtumiseen.Siis kaikki me jäsenet Jumalan ruumiissa, me olemme erittäin tärkeitä toinen toisillemme.

 

Siunaten Avichai Gontjarov

 

 

Ahneus

Yleensä jos puhutaan ahneudesta
ihmisille tulee mieleen raha
ja rahan ahneus
raamatun paikka
siitä miten rahan himo on kaiken pahan juuri;
sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta
ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.(1. Tim 6:10)
Joka on valitettavan todellista monien uskovaisten kohdalla tänä päivänä
Mutta se kertoo ahneudesta vai yhden puolen
Talouselämässä Ahneus on yksi markkinatalouden peruspilareista.
Se on jopa tavoiteltavaa ihailtavaa tässä yhteiskunnassa
maailmassa joka on korskea ja kova
kaikella on hintansa
jos hyödyke ei ole jonkun arvoinen
se on yhtä kuin hyödytön
Sitähän se ahneus laajimmillaan on oman edun tavoittelua
Voiton maksimointia, nimenomaan oman voiton maksimointia
Ahneus on väärän voiton saamista
Kuinka paljon ahneutta on seurakunnissa
se voi kohdistua ruokaan, rahaan vaatteeseen seksiin tavaraan mihin vaan.
Hengellisille asioille voi olla ahne
haluaa armolahjoja, palvelutehtäviä, voitelua,
Herran läsnäolon kokemuksia.
Ahneuden keskipiste on MINÄ ja minän Hyöty
Jeshua lähetti meidät palvelemaan
avaamaan sokeiden silmät
päästämään vangitut vapaaksi
taittamaan leipä isoavalle
vaatettamaan alastomat
kuuntelemaan ja lohduttamaan murheellisia
virvoittamaan sairasvuoteilla makaavia
Miksi ahneus on sitten niin pahasta?
Mitä pahaa siinä on jos uskova on ahne?
Ensinnäkin tällainen uskova on hylännyt ensirakkautensa Jeshuaan
Ahneuden kohde kantaa ihmisen elämässä Jumalan asemaa
Eli ahneus johtaa epäjumalien palvontaan
Toisena tällainen ihminen on hylännyt lähimmäisen rakkauden
ja toisten ihmisten nöyrän palvelemisen.
tilalle on tullut välinpitämättömyys toisen hädästä
Mitä minä siitä hyödyn mitä apua minulle siitä on jos autan??
Jos en saa kehuja tai mitään muuta hyötyä joka nostattaisi egoani
tai parantaisi suosiotani
on ahneen laskenta tavan mukaan viisaampaa olla auttamatta
Ja näin Saatana tekee työtä seurakunnassa
Opettaa uskovat ajattelemaan itseään.
Ahne ihminen luottaa seurakunnissa eläviin lois henkiin ja humanismiin
siihen, että asiat painetaan Villasella ja niiden annetaan olla
Silla ahneus on salakavala ja se on kietoutunut moniin ovelasti
piiloutunut ihmisiin salakavalasti
kätkeytynyt jopa lapsiin
Meissä kaikissa on sitä
ellei tunteemme ole Herran Hallinnassa
no eikö uskova sitten saisi haluta
Saa mutta Herran hallinnassa.
Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.
Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
Ahneuden konkreettinen lääke on myös antaminen
jos joku asia tai tavara on elämässäsi liian rakas
anna se pois niin se ei voi enää sinua sitoa.
miten meidän tulisi toimia kohdatessamme
veljessä tai sisaressamme ahneutta
Paavalin sanoja lainaten löysin Raamatustani tämän viisauden.
Kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.” ( 1.kor 5 :9-11)

Shosanna 18.8.2012